Jorma Pitkänen
Persupolis
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-13-5
64 sivua, nid., 210×130 mm, mv.
Toukokuu 2012
Suomen (vai maailman?) tuotteliain sarjakuvapiirtäjä sivaltaa jälleen! Uutukaisessaan Jope Pitkänen jatkaa viimevuotisen Huivipakko-albumin temaattisilla linjoille sukeltaen yhä syvemmälle suomalaisen nyky-yhteiskunnan uumeniin. Persupoliksessa vihapuheet lentelevät kun muualtatulleet muslimit ja kotitekoiset rasistit istuvat yhdessä kaljalla keskustelemassa ja etsivät yhteistä säveltä (”Olen suomalainen…”).
Persupolista selailemalla on helppo muodikkaasti pahastua. Jope käyttää sensuroimatonta kieltä ja symboleita, joita ei tavata suvaita. Huumoria ei ole laimennettu, ja tässä onkin albumin ja Jopen vahvuus. Ongelmat eivät poistu kieltämällä ne, eivätkä luultavasti edes nauramalla niille, mutta jälkimmäinen tapa lienee silti parempi hoitokeino.
Persupolis on Jope Pitkäsen (s. 1947) 25. albumi. Pitkänen asuu Suonenjoella ja piirtää edelleen kahdeksan tuntia päivässä sarjakuvia, vaikka jäi eläkkeelle jo vuosia sitten.
Albumin esivihapuheen on tehnyt Ville Ranta.
*****
Petri Hiltunen
Kalkkaro
Lempo Kustannus
ISSN 2242-8089
36 sivua, 174×80 mm, mv. lehti
Toukokuu 2012
Kalkkaro on Petri Hiltusen piirtämä ja käsikirjoittama lännensarja, joka on ilmestynyt sanomalehdissä vuodesta 2005 alkaen. Sarja sijoittuu Yhdysvaltojen eteläosaan 1860-luvun lopulle.
Lempo Kustannus alkaa julkaista Kalkkaroa 50-luvun tyylisinä liuskalehtinä toukokuussa 2012. Aikaisemmin Jalava on julkaissut Kalkkarosta kaksi kokoelma-albumia (Ihmispetojen laakso, 2008 ja Ihmisen hinta, 2009). Kalkkaro-liuskat aloittavat tarinasta Heimonsa vartija, joka jatkaa siitä mihin Jalavan julkaisemat albumit lopettivat.
Heimonsa vartija -tarinassa päähenkilö Thomas ”Kalkkaro” Morrison ja hänen ystävänsä, pyssytaituri Fabien Rabasse kohtaavat Fabienin menneisyydestä kumpuavia uhkia, joista vähäisimpiä eivät ole voodoo-papitar Marie Coulais ja hänen zombipalvelijansa.
Kalkkaro ilmestyy kerran kuukaudessa. Irtonumerohinta on 3 euroa. Lehden voi tilata kotiin ja sitä myyvät myös sarjakuvien erikoisliikkeet. Tilaus onnistuu helpoiten lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lempokustannus@gmail.com. Saat paluupostissa maksuohjeet.
Vuositilauksen (12 numeroa) hinta on 35 euroa. Kaikki tilaajat saavat joulukuussa ilmaisen tilaajalahjan, jota ei voi ostaa erikseen!
*****
P.A. Manninen
Pornoa ja verta
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-10-4
80 sivua, nid., 168×245 mm, mv.
Toukokuu 2012
P.A. Manninen oli 80-luvulla valmis piirtämään millaiseen julkaisuun tahansa, mutta muutamat lehdet olivat siinä mielessä parempia kuin toiset, että ne antoivat sisällön suhteen suurempia vapauksia. Niiden kirjoittamattomat säännöt olivat niin kirjoittamattomia, ettei niitä ollut ollenkaan. Niinpä Manninen sai tilaisuuksia piirtää sarjakuvia äärimmäisistä aiheista, ja 1980-luvulla porno ja veri kävivät äärimmäisyyksistä. Normipornon tuntuessa yllätyksettömältä ja tylsältä Manninen halusi testata tapoja, joilla pornosta saisi yllättävää ja hauskaa. Järkyttäminen ei tietenkään ollut päämääränä, olivathan pienlehtien lukijat oletettavasti valmiita ottamaan vastaan kaiken, mitä heille annettiin.
Pienlehtien vaihtoehtomaailmassa on julkaistu paljonkin kaikenlaista törkyä suojassa suuremman yleisön silmiltä, mutta nämä P.A. Mannisen sarjakuvat olivat siinäkin joukossa törkeimmästä päästä. Meno on niin tervettä, että eläimiin sekaantumistakin on mukana vain todella vähän.
On aivan mahdollista, että sisältö ei ole sinulle sopivaa. Ihan niin, juuri sinulle.
*****
Kiero Dick
Rivo Länsi 1
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-12-8
94 sivua, nid., 148×210 mm, mv.
Toukokuu 2012
Seksi-western tekee odotetun (?) paluun Suomeen ja vieläpä suomalaisen tekijän toimesta! Rivon Lännen käsikirjoittaja-piirtäjä kätkeytyy juonikkaan nimimerkin Kiero Dick taakse.
Rivon Lännen esikuvat löytyvät italialaisista fumeteista, joita julkaistiin suomeksi 80-luvun vaihteessa mm. nimillä Karzan, Murhasanomat, Seksilänkkäri ja Kanki Kukkonen. Nämä montaa nuorta poikaa aikoinaan kasvattaneet lukemistot oli merkitty K-16 -leimalla, mutta koska enää ei eletä Kekkosen aikaa on Rivo Länsi astetta rohkeammin K-18.
Nämä lähes sata seksillä ja ruudilla ladattua sivua saavat jatkoa loppuvuodesta, jolloin ilmestyy Rivo Länsi 2. Tutustu, et pety! Näin rankkaa cowboy-seksiä eivät muut uskalla piirtää saati sitten julkaista!
*****
Reetta Laitinen
Kirjailija ja madame
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-09-8
80 sivua, sid., 173 x 245, 2-v.
Maaliskuu 2012
Oskar Pekkala on aloitteleva kirjailija. Mimi Creutz on hämäräperäinen seurapiirimadame. Epäsuhtainen rakkaustarina huipentuu traagisiin käänteisiin. 1920–30-luvuille sijoittuva albumi pohjautuu tositapahtumiin, kirjailija Olavi Paavolaisen ja madame Minna Craucherin väliseen suhteeseen.
Olavi Paavolainen (1903–1964) oli suomalainen kirjailija, esseisti, journalisti ja runoilija, aikansa merkittävä kulttuurivaikuttaja. Paavolainen oli Tulenkantajien, tunnetun eurooppamielisen kirjailijaseuran, ydinjoukkoa ja esitteli 1920- ja 1930-luvun teksteissään suomalaisille aikansa kulttuuri-ilmiöitä surrealismista natsismiin. Paavolaisen tunnetuimpia teoksia ovat Nykyaikaa etsimässä (1929), Kolmannen valtakunnan vieraana (1936) ja Synkkä yksinpuhelu (1946).
1920-luvun puoliväli oli Paavolaiselle kiihkeää aikaa, johon kuului useita naissuhteita, mm. Minna Craucheriin. Varsinainen suhde Craucherin kanssa kesti vain vuoden, mutta heidän kanssakäymisensä jatkui vuoteen 1930 asti, jolloin Craucher siirtyi politiikan pariin ja toimi Lapuan liikkeen varainhankkijana. Sotien jälkeen Paavolainen työskenteli Yleisradiossa teatteriosaston päällikkönä. Hän kuoli pahasti alkoholisoituneena vuonna 1964.
Minna Craucher, oik. Maria Vihelmiina Lindell, (1891–1932) syntyi köyhissä oloissa Pirkkalassa. Hän eli värikästä elämää Tampereella ja Helsingissä joutuen useita kertoja vankilaan, kunnes 20-luvun alussa loi itselleen uuden hahmon, Madame Minna Craucherin. Tarinansa mukaan hän oli saksalainen aatelisnainen, miljonääri ja antelias taiteensuosija. Lavasteisiin kuului muun muassa käsirahaa vastaan Stockmannilta saatu avoauto ja kuljettaja.
1920-luvulla Craucher piti Helsingissä kirjallista salonkia, josta muodostui tulenkantajien ja muiden nuorten kirjailijoiden suosima kokoontumispaikka. Craucher myös työskenteli aikakauslehti Seurassa, jonka yksi perustajista hän oli. 1930-luvun vaihteessa hän hakeutui mukaan Lapuan liikkeen toimintaan ja solmi tiiviit suhteet liikkeen johtomiehiin, kuten Vihtori Kosolaan. Ajauduttuaan epäsuosioon Lapuan liikkeessä hänet surmattiin omassa salongissaan 80 vuotta sitten, maaliskuussa 1932.
Reetta Laitinen (s. 1982) on Savosta kotoisin oleva, helsinkiläistynyt sarjakuvataiteilija ja kulttuurintutkija. Hän työskentelee tutkijana Kansan Arkistossa ja päätoimittaa Suomen Sarjakuvaseuran julkaisemaa Sarjainfo-lehteä.
Laitinen on aiemmin piirtänyt Jussi Pakkasen käsikirjoittaman albumin 144 kertaa (Zum Teufel 2010), julkaissut sarjakuvia omakustanteissa ja antologioissa sekä voittanut vuonna 2011 Kanava-lehden järjestämän sarjakuvakilpailun yhdessä Jami Järvisen kanssa.
*****
Rauni Maneo & Sonja Or
Kerran elämässä – Viihdetarinoita aikuisille
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-05-0
48 sivua, sid., 172 x 173, 4-v.
Lokakuu 2011
Kerran elämässä kertoo eroottisia tarinoita aikuisille hyväntuulisella huumorilla. Tekijäpariskunta on päättänyt albumia tehdessään sekä pussata että puhua, ja tuloksena on viihdyttävä ja hauska kirja, joka uskaliaasta kuvastostaan huolimatta on mahdollisimman kaukana perinteisestä pornografiasta. Mehukkaat tarinat ovat mielikuvituksen tuotetta, mutta ne saattavat tuntua tutuilta yhden jos toisenkin mielestä…
Kirjaa edeltänyt sarjakuvalehti voitti Helsingin Sarjakuvafestivaalien pienlehtikilpailun vuonna 2010. Tämä kirja pitää sisällään paitsi voittaneet tarinat myös lukuisia upouusia viihdetarinoita aikuisille.
Käsikirjoittaja Rauni Maneo on kotoisin Guyanan tasavallasta. Hän päätyi Suomeen tutkiessaan maita, joissa on naispresidentti. Maneo tykästyi suomalaisten reippaaseen meininkiin ja päätti jäädä. Raunin intohimo on saunominen.
Piirtäjä Sonja Or on kotoisin Saksan Dresdenistä. Hän vieraili Suomessa sarjakuvafestivaaleilla vuonna 2008, tutustui Rauniin ja jäi sille tielleen. Sonja käyttää taiteilijanimenään äitinsä toista nimeä. Hän on toiminut myös kirkon vahtimestarina.
Kaksikko ilahtuu aina, kun joku tulee punastellen kertomaan, miten läheltä omaa elämää Kerran elämässä on liipannut.
*****
Reino Mäkelä
Kynä
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-07-4
60 sivua, 250×176 mm, mv.
Lokakuu 2011
Kynä on Reino Mäkelän (s. 1941), tamperelaisen eläkkeellä olevan lihanleikkaajan esikoisalbumi. Mäkelä aloitti albumin teon 70-luvun puolivälissä innoituksenaan mm. Hopalong Cassidy, Taika-Jim ja Cisco Kid. Piirtämisessä oli välillä vuosien taukoja, mutta nyt, 35 vuotta myöhemmin, materiaalia on valmiina albumin verran.
Kynä on erikoinen tarina oikeamielisistä lainsuojattomista, Kynästä ja Valotähdestä sekä heidän ystävistään. Tarina alkaa Luuvuoren saluunasta, jossa Kynä ja Valotähti ottavat yhteen Kapteeni Kolminapin moraalittomien alaisten kanssa. Tästä edetään ennalta-arvaamattomiin suuntiin eikä lukija loppujen lopuksi voi olla enää varma, oliko kyse lainkaan villin lännen tarinasta.
Suomalaisten sarjakuvantekijöiden piirissä Mäkelän lähimpinä vertailukohtina voinee pitää Kalervo Palsaa ja Timo Aarnialaa. Mäkelä lienee myös sarjakuvan puolella Suomen vanhin esikoiskirjailija.
*****
Ninni Aalto
Sähköjänis
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-04-3
80 sivua, sid., 151×215 mm, 4-v.
Syyskuu 2011
Sähköjänis kokoaa superpiirtäjä Ninni Aallon (s. -74) samannimisen blogin parhaat oivallukset yksiin kansiin. Albumin päähenkilö on kahviin, kirjoihin ja typografiaan addiktoitunut graafikko, jonka toimia kommentoi jäljittelemättömään tyyliinsä sarkastinen pupu Schopenhauer.
Sähköjänis on Aallon ensimmäinen sarjakuva-albumi. Aiemmin hän on tehnyt yhdessä Henri Hakkaraisen kanssa lastenkirjan Prinsessa ja mylläri (Kolibri 2005) ja piirtänyt strippisarjakuvaa Liberoon kymmenisen vuotta. Aallon pupu-aiheisia kuvituksia on nähty myös useissa t-paidoissa.
*****
Leo Kuikka
Alhaiset taajuudet
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-06-7
62 sivua, nid., 168 x 245, mv.
Syyskuu 2011
Alhaiset taajuudet on mustan huumorin kyllästämä sukellus ihan tavallisen perheenisän todellisuuteen. Albumi koostuu sivun mittaisista tiivistyksistä, jotka on kirjattu ylös periaatteella ”mitä vähemmän valehtelet, sitä vähemmän tarvitsee muistaa mitä on valehdellut”.
Leo Kuikka (s. 1961) työskentelee keittiöapulaisena ja harrastaa tv:n katselua. Sarjakuvia Kuikka on raapustanut omaksi ilokseen jo vuosia. Tämän teoksen tarinat ovat pääasiassa vuosilta 2008-2011. Alhaiset taajuudet on Kuikan esikoisalbumi.
*****
P.A. Manninen
Unisarjakuvia – P.A. Mannisen kootut 5
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-08-1
96 sivua, nid., 168 x 245, mv.
Syyskuu 2011
P.A. Manninen saa usein sarjakuvaideoita unista. Se kenties selittääkin niiden kummallisuudet. Tähän albumiin on koottu unisarjakuvia 1980-luvulta lähtien. Osa on alun perin julkaistu mm. Sarjarissa, Tähtivaeltajassa ja Kuplassa, mutta mukana on myös vielä hämärämpiin julkaisuihin (kuten Ryntäät, Happohyökkäys ja Mustempi lapsuus) tehtyjä tarinoita. Albumissa on lisäksi 37 aikaisemmin julkaisematonta sivua.
*****
Jorma Pitkänen
Huivipakko
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-03-6
80 sivua, mv.
Toukokuu 2011
ALLAHU AKBAR!
Jope on uutuudellaan ajan hermolla.
Huivipakko on matalan torpan balladi mummon mökistä keskellä Helsinkiä. Mökissä mummot, Lempi ja Lyyti, törmäilevät mm. laiminlyötyyn vanhustenhoitoon (vrt. minkkitarhaus) kun hätä on jo vaipoissa. Pelastukseksi koituu maahanmuuttajapakolainen, Waltti Color, josta evakkomummot leipovat omaishoitajansa.
P.S. Albumin rasismi on 100% suomalaista!
*****
Otso Höglund
Jos tekisin joukkomurhan (ja muita kertomuksia)
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-01-2
80 sivua, B5, osin 4-v.
Huhtikuu 2011
Otso Höglund raastaa ikonit palasiksi ja kokoaa ne uudelleen suorastaan kieron nokkeliksi sarjakuviksi. ”Jos tekisin joukkomurhan ja muita kertomuksia” on jokasään vaalikone, joka kiskoo viirit tangoista ja hilaa pääkallolippuja tilalle. Hauskempi kuin Mein Kampf, lyhyempi kuin Raamattu, seksikkäämpi kuin Pääoma! Muista ottaa lääkkeesi ennen lukemista!
Tamperelaisen Höglundin retrospektiivinen kokoelma sisältää sarjakuvia 20 vuoden ajalta. Albumin sarjat ovat alunperin ilmestyneet mm. Sunnuntaisuomalaisessa, Aviisissa, Tampereen Sarjakuvaseuran Sarjari-lehdessä sekä Mörkö-omakustanteissa. Tähän osin 4-väriseen kokoelmaan on koottu Höglundin tuotannon parhaat palat tähän mennessä.
”Otso Höglund on melko harvinainen tapaus suomalaisessa sarjakuvatodellisuudessa. Suurelta osin omaelämäkerrallisissa tarinoissa sekoittuvat arkielämä ja poliittisuus, underground ja freudilaisuus, fantasia ja realismi. Höglund käsittelee asioita niin itseään kuin ketään muutakaan säästelemättä, mutta välillä hyvinkin herkästi”. – Karri Laitinen, Sarjainfo
*****
P.A. Manninen
Kapteeni Kuolio ja Hämeenpuiston muumio
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-02-9
64 sivua, mv.
Huhtikuu 2011
Tampereella ei vieläkään ole rauhallista, vaikka paikallinen supersankari Kapteeni Kuolio yrittääkin parhaansa. Tällä kertaa hämminkiä aiheuttavat pahat muumiohenget, Pyhäjärvestä löytyvästä krokotiilista puhumattakaan. Selvästikin muinaisegyptiläiset hirviöt ovat hyökkäämässä kaupunkiin ja syynä kaikkeen voi olla museossa säilytetty muumion käsi.
Kapteeni Kuolio kohtaa Eteläpuistossa jättihirviön, joka on osittain virtahepo, osittain krokotiili, osittain leijona… ja kokonaisuudessaan peräti ilkeä. Aivan lähellä kaupunginkirjastoa haahuilee erittäin kuivakka ulkomaalainen herrasmies, jolta puuttuu toinen käsi.
Sarjakuva on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla ja perustuu tositapahtumiin.
*****
Moog Konttinen
Elämän kartoitus I – 1950-1970
Lempo Kustannus
ISBN 978-952-5938-00-5
490 sivua, 170 x 240 mm, mv.
Joulukuu 2010
Ehkäpä yksi elämän tarkoitus on elämän kartoitus…
Mauri ”Moog” Konttinen (s. 1950) on härmäläisen rock-musiikin uranuurtajia sekä armoitettu vokaalien ja konsonanttien vääntäjä ja suomen kielen puolestapuhuja. Moogin muusikonuralta muistetaan mm. yhtyeet Virtanen, Kontra, Moogetmoogs ja Moog In Bändi sekä kappale Jerry Cotton.
Musiikin ohella Moogin elämässä suurta roolia ovat näytelleet sarjakuvat. Paitsi intohimoisena sarjakuvien keräilijänä tämä sanoittajajönglööri on ansainnut kannuksiaan myös niiden suomentajana.
Elämän kartoituksen ensimmäinen osa kertoo nuoren Mauken kasvamisesta Tampereen Härmälässä 50- ja 60-luvuilla ja pohjustaa hänen tulevaa rooliaan suomenkielisen rockin ensimmäisessä aallossa. Samalla kirja havainnollistaa runsain esimerkein sarjakuvalehtien ja rock’n’rollin hyökyaaltoa Suomeen ja niiden valtavaa vaikutusta nuoriin aikalaisiin.